tiistai 30. syyskuuta 2014

Chorizo pasta carbonara


Miilunpolttajan pasta eli pasta carbonara kertoo kaikille jotakin.

Todella maistuva pasta-ateria saadaan yhdistämällä perus raaka-aineita.

Tästäkin on ajanmittaan tullut todella monta erilaista versioita ja taas saatte yhden lisää.

Periaate on sama, mutta poikkeuksena vaan on rucola, tomaatti ja hieno chorizomakkara.

Saat todella herkullisen aterian nopeasti. Nyt ei kannata vedota siihen että ei ehdi. Tämä on valmista 20 minuutissa ja on järkyttävän hyvää.

CHORIZO PASTA CARBONARA
  • pekonia 140 g
  • pastaa 500 g
  • merisuolaa reilusti
  • sipuli 1 kpl
  • valkosipulia 3 kynttä
  • luumu- tai kirsikkatomaattia n. 200 g
  • öljyä 2 rkl
  • rucolaa jnkv
  • parmesanjuustoa
  • suolaa
  • mustapippuria
  • kananmunia 2 kpl
  • chorizo makkaraa tai vastaavaa 400 g
  1. Pilko sipulit aivan hakkelukseksi. 
  2. Laita pastavesi kiehumaan ja mausta se runsaalla määrällä merisuolaa. 
  3. Laita pekoni aivan pieneksi silputtuna pannulle ja anna hetken aikaa kypsyä. 
  4. Lisää pilkotut sipulit ja kuullota ne pehmeäksi pekonin rasvassa. 
  5. Pilko chorizomakkarat ja paista ruskeaksi.
  6. Kun pastavesi kiehuu kunnolla lisää pasta sekaan. Katso pakkauksesta suositeltu keittoaika ja vähennä siitä puolet. 
  7. Kun pasta ja vesi kiehuu uudelleen, niin kello käyntiin. 
  8. Kaada pasta lävikön läpi ja lisää kattilaan. 
  9. Sekoita keitetyn pastan sekaan muutama rkl öljyä.
  10. Yhdistä syvään paistinkasariin kaikki raaka-aineet ja anna hetki lämmetä. 
  11. Riko munat ja nostele joukkoon. 
  12. Mausta suolalla ja pippurilla myllystä. 
  13. Anna kuumentua minuutti, kaksi jatkuvasti nostellen. 
  14. Laita lautaselle tarjolle.
  15. Koristele rucolalla ja pilkotuilla tomaateilla. 
  16. Raasta parmesanjuustoa pinnalle.
Makkara, Chorizo oli Helsingin Makkaratehtaan. Huom! Ei sidonnaisuuksia. Se vaan on niin hyvä.

Muuten, kannattaa käydä katsomassa pari #ihanjytä`ä ruokablogia Lauran Tähti ja Sweetfoodomine.

Aivan vaan suurena suosituksena.

maanantai 29. syyskuuta 2014

Sitruunainen juustokakku ja vadelmamelba

Juustokakku ja vadelmamelba.
     JUUSTOKAKKU


  • digestive-keksiä 7 kpl
  • voita 30 g eli reilu ruokalusikallinen
  • sokeria 1 rkl
Täytteeseen:

  • sitruuna tai lime 1 kpl
  • tuorejuustoa maustamatonta 200 g
  • vaniljarahkaa 200 g
  • kananmunia 2 kpl
  • vaniljasokeria 1 tl
  • sokeria 1 dl
  • suolaa ripaus
VADELMAMELBA
  • vadelmia 200 g
  • omenamehua tai omenasiideriä 2 dl
  • sokeria 2-3 dl
Valmista ensin pohja. 
  1. Murskaa digestive-keksit. Laita muovipussin sisään ja painele sormilla rikki.
  2. Sulata voi ja lisää sokeri keksimuruihin. 
  3. Sekoita kunnolla kaikki keskenään. 
  4. Painele seos irtopohjavuokaan. Kannattaa käyttää keskikokoista n. 22-24 cm. Mikäli ei löydy valmista pohjaa hieman enemmän. 
  5. Painele myös reunoille hieman ja laita jääkaappiin hetkeksi.
Täyte on helppo. Kulho, rivakat kädet ja ranneliike tai sähkövatkain avuksi.
  1. Alkuperäisessä ohjeessa oli sitruunankuori raastettuna ohut keltainen kerros. Raastoin limen kuorta ja vajaasta puolikkaasta limeä mehua sekaan. 
  2. Lisää muut raaka-aineet ja sekoita hyvin keskenään.
  3. Kaada seos pohjan päälle.
  4. Paista uunissa 175 asteessa noin 50-60 min.
  5. Anna aivan vähän ottaa väriä pintaan. 
  6. Jäähdytä kakku kunnolla.
Vadelmamelbaan ei myöskään tarvita kauheasti nokkeluutta. Kaikki kattilaan ja keitä kasaan. Valmistin omenasiideristä melban. Tuli kohtalaisen makeaa joten suosittelen 2 dl sokeria on aika hyvä.

Kaada vadelmamelba lorona kakun kulmalle ja kokeile se olutsuositus. Komppaa oikeasti toisiaan hienosti.

Hyvä minä! ;) Leivoin kakun.

lauantai 27. syyskuuta 2014

Syyssalaatti ja puolukka-vehnäolutvinegrette


Nyt täytyy hieman nostaa. Jos syyssalaatti ja puolukka-vehnäolutvinegrette saa miehen syömään salaattia, siinä on jotakin taikaa. Eli nostan tämän salaatin ja niin tämän syksyn tietokirjailijan Aniko Lehtisen ja vielä Sinebrychoffin tiimin.

Suomessa on ihailtavissa määrin pienpanimoita ja saamme jopa viikottain erilaisia olutlaatuja ja olut makuja. Kaikki menee, kuka ehtii ensin.

Tykkään tässä siitä, että Sinebrychoff on ajan tasalla, nitistämättä muita pienempiä. Voluumit on eri. Se punainen tuttu tölkki kaikille, ei välttämättä ole se juttu. Heillä on valikoimassa jatkuvasti uutuuksia tuotteilla mitkä sopii perustellusti luomaan uutta olutkulttuuria suomeen. Loppu on vain päättäjillä.....BOOOORIIING! Ja ihan vähän kuluttajilla.

Pidän myös kovasti siitä kun olut ja ruoka voidaan yhdistää, yhtenä raaka-aineena ateriaan. Ei, edelleenkään ei kokin suuhun vaan sinne ruokaan. Joten nyt Sinebrychoffin tapaan syyssalaatti ja puolukka-vehnäolutvinegrette. Hengetär reseptille Punavuori Gourmet, Aniko. Kuva oma Lumialla!

  • salaatteja eri laatuja
  • luumuja 3-4 kpl
  • sinihomejuustoa 200 g
  • saksanpähkinöitä reilu kourallinen
PUOLUKKA-VEHNÄOLUTVINEGRETTE
  • puolukoita survottuna 1 dl
  • vhnäolutta 1 dl (Hoegaarden)
  • palmu- tai ruokosokeria 2 rkl
  • balsamicoa 1 rkl
  • oliiviöljyä 2 rkl
  • suolaa
  • pippuria
  1. Sekoita aluksi vinegretin ainekset ja laita jääkaappiin tekeytymään. 
  2. Salaatti revitään huuhtelun ja linkoamisen jälkeen. 
  3. Halkaise luumut niin että saat kiven pois sisältä. 
  4. Murustele sinihomejuustoa päälle.
  5. Ota kuiva paistinpannu ja paahda saksanpähkinöitä hetki. 
  6. Anna jäähtyä. 
  7. Kunnes pähkinät ovat jäähtyneet pirskottele sinne tänne vinegretteä. Kannattaa tuoreen rapeakuorisen leivän kanssa asettaa tarjolle.
Tässä alla mainittu olut. Sinebrychoff  Nikolai Brewmasters Collection California Steam Beer
Nyt olut suositus. Sinebrychoff  Nikolai Brewmasters Collection California Steam Beer. Katso panimomestarin mielipide bissestä. Mutta mikäli haluat lukea todellista asian tuntemista oluesta ja siitä kuinka "paatunnemmankin" olutharrastelijan mieli muuttuu niin tätä voin suositella. Tuopillinen olutblogi!

Taitavaa!

perjantai 26. syyskuuta 2014

Teko jänistä ja perunoita pariisin tapaan


Sain kivan tehtävän, lue haasteen jolla pääsin aikamatkalle kauas muinaisuuteen.

@Suomisyöjajuo on museoiden osallistava nykydokumentointihanke ja lähinnä tutkia, tutustua suomalaiseen ruokakulttuuriin. Joten pääsin 1890-loppupuolelle. reseptissä on hauskoja sanoja, mutta ymmärrettävässä muodossa.

Ihmetykseni oli että ranskanleipä, Porttugalin sipuli - mikä se on? ja Pariisi oli mainittu. Onko siis tuolloin tullut jollakin kuunarilla ranskasta merimiehiä jonnekkin satamaan ja opettanut kuinka ruokaa tehdään. Kyllä kai? Toisaalta mietitytti vähäinen suolan määrä. Vielä että tarvitsi valmistaa teko-jänistä. Eikö sitä ollut saatavilla? Oli mutta ei varmasti niin ripeäkinttuisia kavereita, kuka sen jäniksen kiinni saisi. Ja varmasti ihan naapurin kiusaksi joku oli keksinyt tekojäniksen.

Reseptin suuri koko oli haaste. En valmistanut todellakaan tuollaista annosta vaan näin matemaattisesti lahjakkaana miehenä käytin jakolaskua hyväksi. Tuohon aikaan varmasti oli ruokakunta kohtalaisen suuri, maybe? Joten tekojänistä olkaa hyvä!
  • naudan jauhelihaa 700 g
  • porsaan jauhelihaa vähärasvaista 300 g
  • ranskanleipää n. 1/5 osa
  • savukinkkua 50 g
  • sipuli puolikas
  • kananmuna 2
  • suolaa ripaus
  • valkopippuria 0.5 tl
  • vanhanajan täysmaitoa vajaa 0.5 dl
  • voita nokare
Kuorrutukseen:
  • kananmuna
  • emmentalraastetta 3 rkl
  • leivänmuruja
Paistamiseen:
  • lihalientä 0.5 dl 
  • voita 1 rkl
  1. Pilko saunapalvi tai vastaava aivan pieneksi. Kannattaa laittaa yleiskoneeseen jauhelihat, että rakenne menee täysin rikki. Taikinakoukulla onnistui hyvin. Lisää sekaan saunapalvi.
  2. Sipuli todella pieneksi hakkelukseksi ja paista voissa pannulla kohtalaisen ruskeaksi, älä kuitenkaan kuivaksi.
  3. Murustele ranskanleipä todella pieneksi ja lisää sekaan muna ja maito. Sekoittele ja anna hetki pehmentyä. 
  4. Lisää lisää kuullotettu sipuli ja pehmennyt leipä kaikkineen sekaan lihojen kanssa ja anna hetken vaivaantua koneessa. 
  5. Lisää suola ja valkopippuri.
  6. Nyt kannattaa miettiä miltä se jänis näyttää makuulta. Se on mielestäni kapea mutta hyvin syöneenä suipon muotoinen pullea. Joten päästä taiteellisuus irti ja leivo pupu uunipannulle. Kannattaa voilla sipaista pohja.
  7. Valmista lihaliemi ja siihen iso nokare voita. 
  8. Kuorrutukseen murustele leipää. 
  9. Riko kananmuna ja voitele raaka valejänis sillä. 
  10. Murustele leivänmuruja pinnalle ja juustoraastetta myös.
  11. Laita 200 asteiseen uuniin keskitasolle. Tässä on nyt tärkeää että joko 10 minuutin välein kaadat lientä lihan päälle. Paistoaika on noin tunti tämänkokoiselle annokselle. Pintaan tulee upea väri loppujen lopuksi. Valmista perunat seuraavasti ja seuraavaksi.
PERUNOITA PARIISIN TAVALLA

  • perunoita n. 800 g
  • ruohosipulia puolikas puntti
  • vehnäjauhoja n. 3 rkl suurustamiseen
  • voita nokare
  • lihalientä
  • vettä
Voit käyttää lihaliemen valejäniksestä.
  1. Kuori perunat ja pilko ruohosipuli. 
  2. Paista hetki voin kanssa ja lisää hieman lihalientä sekä jauhot. 
  3. Suurusta. 
  4. Lisää lihalientä ja vettä niinpaljon että perunat kiehuu veden alla. 
  5. Keitä perunat normaalisti kypsäksi. Sekoittele välillä.
Tarjoile #tekojäniksen kanssa.


Alkuperäisen reseptin ja vieraspostauksen löydät Suomi syö ja juo hankkeen sivuilta.

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Feta-Lohipyörykät ja #Somekokki2014 finaali


Tässä olisi yksi juttu! Pieni asia TEILLE, mutta iso asia minulle! Arla ja Apetina etsi taannoin lähinnä Twitterissä Henri Alénille niin sanottua seuraajaa. Se oli nimeltään Somekokki2014! Laitoin reseptin matkaan ja minulle tuli ensimmäisenä mieleen ruoka mikä on helppo, edullinen ja kaikki pystyy sen valmistamaan ja vieläpä syömään.

Oli kohtalaisen kova juttu itselleni, kun sain kuulla että yht`äkkisesti olen finalistien joukossa. Mukana oli toinen toistaan hienompia reseptejä ja fiilis oli sellainen että morjens! Ei ihan heti meinannut muutamana yönä uni tulla ja tuo paikka ei voi kuulua minulle. Tässä on joku iso virhe tai vitsi! Ei perkules ollut. Totta se oli. Itse finaali ja kuvaukset loi lisää eforttia peliin. Oli hauska tuotantotiimi, hyvin järjestetty fasiliteetit ja mahtavaa porukkaa. Välillä tuntui että jopa pystyi hieman rentoutumaankin ja tehdä vaan oma duuni. Aivan mahtavaa porukkaa. Mutta en voi jättää mainitsematta niitä julkisuudesta tuttuja, omalla hienolla tavallaan ansioituneita upeita ihmisiä.
Lotta Backlund, tiimini vetäjä. Piru kun hän osaa olla upea. Sanavalmis, yllätyksellinen ja tyyliin ole Habanero valmiina voin kertoa jotakin. Kun Lotta sanoo, saattaa tulla aivan puskista. Mä tykkäsin. Lotta on muuten vasemmalla.
Tuomas Enbuske. Nerokas, sanavalmis, täynnä hienoa persoonaa oleva mies. ElCrew ja kaikki muut radio- ja televisio ohjelmat missä Tuomas on mukana kertovat sen. Mutta Enbusken kanssa en lähtisi väittelemään, voi äkkiä jäädä toiseksi.
Arman Alizad. Ei jösses. Mies on täynnä tilannetajua ja lisäksi ajattelee jatkuvasti. On paljon saanut aikaiseksi hyvää, kaunista ja todellista viihdettä. Hei kuvitelkaa, tällä miehellä on todella sydän paikallaan. Rohkea!
Pelottavan näköinen laite. ei aivan äkkiä tee oloasi ihan rennoksi. Mutta, mutta. Oli siellä valojakin, kirkkaita valoja.
Lotta, sinä upea nainen. Tiedän, että ei sinulla ollut aivan helppoa kanssani. Kiitos kärsivällisyydestäsi! Hakakolmevasen!
Maagisen ravintolan, Murun ovi. Ken tästä käy, voi päällensä hyvän Flown heittää.
Tämä on kova asia tälläiselle ruokablogi harrastajalle. Liesi. Kuuma. Se on saanut paljon aikaiseksi. Tämän lieden ääreltä on varmasti sinkoillut suurin osa reseptejä kansalle. Henri Alenin ja Ravintola Murun tohotin. Tsiisus! Kun pääsin tämän äärelle laittamaan loppusilausta annokseeni oli jotenkin "spooky" olo! Voin kertoa että oli nopea ja kuuma. Oli hieman säätämistä.
Missä on itse kilpailun päätuomarin kuva? Voin kertoa että kaikki järjellinen toiminta unohtuu, kun on jännitys suurimmillaan. Henri Alenin kanssa otettu double selfie! Tämä asia on ehkä korjattavissa. Mutta järjellistä toimintaa oli kuitenkin sen verran että sain kuvan kattokruunusta, Ravintola Murusta.


Voit katsoa erilaisia käänteitä kilpailusta Apetina Somekokki sivulta.
Löytyy myös youtubesta ja vaikka mistä!

Kiitos aivan mahtavasta kokemuksesta ja elämyksestä. Teitte pienestä ihmisestä ja ruokaharrastelijasta todella pienen, mutta kuitenkin henkisesti kohtalaisen suuren.

Kiitos! Arman, Tuomas, Lotta, Arla, Henri Alen, Henna, Ravintola Muru, Johanna Svensson Foodassion, Otto Helin sekä kaikille ketkä olitte mukana. Onnea #somekokki2014 tittelistä Otolle!

Tein ennen finaalia itselleni edellisenä yönä muistilistan. ;). Mutta vaikka kuinka näitä puolihorroksessa opettelin, tapahtuu kovassa paikassa unohduksia!

LOHI-FETAPYÖRYKÄT


Ensimmäisenä tuli todella mieleen kala ja kalapullat! Lohi on tarpeeksi rasvainen kala ja se on helppo laittaa ateriaksi. Lisukkeeksi käy perunamuuusi tai kokoperunat. Salaattia kaveriksi ja olutsiirapista kastike.

Edullista ja on hyvää. Tässä nyt resepti niin tarkkana kuin vain sen olen mieleen painanut! Ja toisaalta niin tarkkaan kirjoitettu, miten saat täydellisen koostumuksen Lohi-Fetapulliin.

Niissä tarvitsee olla suutuntumaa sekä makua. Lähdin lähinnä siitä. Ja sitä saa kun käyttää Arlan Kreikkalaista Fetajuustoa. Se sitoo hienosti ja myös on maku mukana. Helppo ohje, todella! Se menee näin:

Lohta n. 550 g
Kanamuna 1
Kermaa 1 dl
Tilliä tuoreena n. 5 rkl silputtuna
Suolaa 1 tl
Valkopippuria n. 1 tl
Chilijauhetta n. 1 tl
Valkoviiniä 2-3 rkl
Punainen chili puolikas
Arla Kreikkalainen Feta n. 100 g

Puhdista kala. Lohesta kannattaa ottaa suurimmat ruodot pois. Paloittele ja laita kulhoon. Lisää sekaan muut raaka-aineet.  Survo kaikki massaksi sauvasekoittimella tai blenderillä. Maistele massaa ja lisää suolaa tarvittaessa. Laita massa jääkaappiin. Saa makua sekä viileänä on helpompi leipoa pulliksi.

Laita uuni 200 asteiseksi lämpiämään.

Kastele kädet kylmällä vedellä ja leivo pienehköiksi pyöreiksi pulliksi.

Paista keskitasolla noin 13 minuuttia. Mikäli haluat väriä hieman, suosittelen että nokare voita pannulle ja kääntelet hetken Lohi-Fetapullia siinä. Paista vain väri pintaan.

Tarjoile raikkaan salaatin kanssa ja kunnollinen aito perunamuussi, voin kanssa on jotenkin aivan pakollinen.

maanantai 22. syyskuuta 2014

Vihreä suklaakakku ja tyrnimelba

Tyrnimelba on todella hieno hilloke vaikka suklaakakun kanssa.
Vihreä tarkoittaa suklaakakussa samaa kuin kesäkurpitsa. Olen hieman aiemminkin kehunut samaa, enkä oikeasti kehu yhtään, ellei siihen ole aihetta. Nyt sain niin kauniin version eteen että, morjens.


Katsokaa tuota koristelua. Onnistuin itsekin aiemmin ja viinirypäleet sopi törkeän hyvin. Jälleen huudan teitä siihen oluen ja aterian liittoon. Se on yllättävä. Tämän annoksen kanssa suosittelen kahvia ja todella, todella vahvaa portteria. Vink! Sinebrychoffin valikoimasta löytyy. Se on kantanut jo monta vuotta. Kantaa vielä enemmän kun kokeilette näitä kolmea yhdessä.

TYRNIMELBA
  • omenamehua tai omenasiideriä 1.5 dl
  • tyrnisosetta tai tyrnihilloa 2 dl
  • sokeria 1-2 dl maun mukaan
  1. Laita kaikki kattilaan ja anna hyytyä kohtuullisen jäykäksi. 
  2. Jäähdytä ja kaada kakun viereen. Tyyliin dippaa joka annokseen.

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Kanttarelli bruschetta ja rucolaöljy

Maalaisleipään valmistettu bruschetta, missä kanttarellejä sekä rucolaöljyä.
Nyt kirjoittelen oluesta. Ja sienistä, bruschetoista ja vielä rucolaoljystä. Kanttarelli on hieno sieni ja maalaisleipä taas hieno leipä.

 KANTTARELLI BRUSCHETTA
  • Maalaisleipää 6-8 viipaletta
  • Kanttarelleja pilkottuna noin 0.5 l
  • Sipuli 1 pilkottuna pieneksi
  • Nikolai Vaalea lager olutta n. 0.5 dl
  • Hunajaa 1 rkl
  • Suolaa
  • Pippuria
  • Rosmariinin oksia ja puolukoita koristeeksi
Rucola-öljyyn:
  • Rucolaa 1 puntti huuhdeltuna ja revittynä.
  • Oliiviöljyä 1.5 dl
  • Suolaa
  • Pippuria
  1. Aja kaikki rucola-öljyn raaka-aineet blenderillä tasaiseksi massaksi. Laita hetkeksi jääkaappiin.
  2. Freesaa pannulla sienet ja sipuli. 
  3. Lisää sekaan olut ja hunaja. Hauduta ja keitä hieman kasaan. 
  4. Mausta suolalla ja myllystä pippurilla.
  5. Paahda leivät kerralla uunissa. 
  6. Sivele rucola-öljyä leivän päälle tasaisesti kauttaaltaan. 
  7. Nyt oluessa ja hunajassa haudutettuja sieniä päälle. 
  8. Koristele eli viimeistele annos rosmariinin oksilla ja puolukoilla.
Tässä on jälleen hieno, kaunis esimerkki kun hyvät raaka-aineet natsaa toisiinsa. Ei aina tarvitse olla vaikeaa, välillä helpommallakin.

perjantai 19. syyskuuta 2014

Lämmin tomaatti-fetasalaatti

Onnistunut ja hieno kuva on Soppakellarin luvalla.

Piti saada ruokaa. Kesäkurpitsat kummitteli edelleen. Jotakin nopeaa, että maukasta. Kevyttä välillä, mutta myös lihaa.

Sekaan siis kananpojan maustamattomasta minuuttipihvistä lohkoja, oliiviöljyn ja kuuman pannun kautta. Fetajuustoa oli kaapissa ja pieni virikehaku netistä. Jouduin kellariin.

Soppakellariin missä oli tehty lämmin tomaatti-savufetasalaatti. Näin syntyi kohtalaisen hieno ruoka vaivatta. Nyt tarvitsee mainita että maistoin lientä. Muu porukka kehui sen ylhäälle ja allekirjoittaneelle ei jäänyt mitään. Onko oikein se? Se oli niin hyvää että oma osuuteni meni yhdelle koirallemme. Kyllä. Ei meillä piskit yleensä hypi pöydillä, mutta nyt hyppi. Ruokaronkeli otti hajun, vaiston ja veteli naamaansa sen.

Joten.Tunnustan myös että tänne blogiin tulee reseptit aina, kun on käynyt tiukan seulan läpi. Vaimo ja esiteini ensin. Jos he ottavat lisää, on se onnistunut. Vielä koekierros koirille. Jos häviää kiposta ilmestyy resepti blogiin.... Oikeasti! Ei ihan mutta silti tämä oli onnistunut salaatti!

LÄMMIN TOMAATTI-FETASALAATTI
  • kesäkurpitsaa n 200 g
  • kirsikkatomaatteja n. 500 g
  • fetajuustoa n. 200 g
  • kananpojan minuuttipihvejä 3 kpl tai vastaavaa
  • sipuli 1 pieni lohkoina
  • oliiviöljyä 3 rkl
  • balsamicoa vaaleaa 2 rkl
  • hunajaa juoksevaa 1 rkl
  • provencen yrttiseosta plus 1 rkl
  • suolaa
  • mustapippuria
  1. Voitele uuninkestävä vuoka ja kaada kirsikkatomaatit pohjalle. 
  2. Pilko kesäkurpitsa lohkoiksi ja samoin sipuli. 
  3. Pilko myös lihat ja paista oliiviöljyssä pinnalta ruskeaksi. 
  4. Mausta suolalla ja pippurilla.
  5. Sekoita kastike. Oliiviöljy, balsamico, hunaja keskenään. 
  6. Laita uuni 225 asteiseksi. 
  7. Nostele kaikkia varovasti hieman sekaisin, myös lihat. 
  8. Mausta vielä yrteillä tai yrttiseoksella. Kaada kastike päälle ja murustele runsaasti fetajuustoa pinnalle.
  9. Paista uunin keskitasolla noin 15-20 minuuttia. Tarjoile heti lämpimänä.
Tuoreen leivän kanssa loistava. Neste todellakin kannattaa käyttää hyödyksi esimerkiksi dippailemalla leipää nesteeseen.

Helppo, nopea ja aivan sairaan maukas lämmin salaatti.

Kiitos valokuvasta soppakellariin. Jätin oman ruokakuvaní arkistoon roskakori. Aina ei voi onnistua vaikka kuinka haluaisi. 

torstai 18. syyskuuta 2014

Uunijuurestikut ja Piparjuuritahna - kaunista!

Juurekset tikuiksi ja uunin kautta piparjuuritahnaan, melko täydellistä. Eikö?
Juurekset on nyt parhaimmillaan ja kotimaisia, puhtaita juureksia kannattaa hyödyntää. Vaikka kaikkia ei kasva kotimaassa niin yritetään mahdollisimman pitkälle kuitenkin.

Tässä on yksi hieno resepti mikä sopii aivan pieneen ilta naposteluun suklaan tai chipsien tilalle tai ruokapöytään lisukkeeksi, alkupalaksi.

Juurestikut ja niille mieletön dippi tai tahna. Helppoa ja hyvää. Hei oikeasti, myös terveellinen vaihtoehto.

Tämä ohje irtosi mukaan pienen tapahtuman ansiosta. Olin kokkikoulussa! Hei. Kirjoittelen siitä myöhemmin enemmän kun olen sisäistänyt asioita. Painotan kuitenkin että olut ja ruoka, kun niitä yhdistää keskenään alkaa ateria saamaan hienoja vivahteita. Nyt tarkoitan todella että olut tai siideri sekoitetaan ruokaan joten ei suuhun. No vähän kuitenkin.... Enkä voi olla mainitsematta Yks Olut kirjaa enkä Sinebrychoffia, enkä Punavuori Gourmet blogia ja Anikoa. En voinut.

UUNIJUURESTIKUT JA PIPARJUURITAHNA
  • porkkanoita 3
  • bataattia 2
  • palsternakkaa 2
  • mustajuurta 2
  • oliiviöljyä 1 rkl
  • merisuolaa
  • rosmariinia 4 oksaa
  • mustapippuria jauhettuna
  • hunajaa juoksevaa 1 tl
  • chilijauhetta ripaus
  1. Kuori juurekset ja paloittele pituus suunnassa tikuiksi. Saa olla melko ohuita. 
  2. Uuni 220 asteiseksi, noin. 
  3. Sekoita öljy ja mausteet, myös hunaja. 
  4. Laita lautaselle ja pyörittele juurestikkuja seoksessa ja asettele uunipellille tasaisesti. 
  5. Ripottele merisuolaa pinnalle.
  6. Paista noin 30-40 minuuttia juureksia napakaksi. Siis että tikku pysyy tikkuna. ;)
Piparjuuritahna
  • smetanaa 2 dl
  • piparjuurta raastettuna n. 3 tl
  • kuivaa omena siideriä ( Crowmoor Dry Apple ) n. 2 tl
  • sokeria 1 tl
  • suolaa
  • mustapippuria
Helppoa, todella helppoa.
  1. Raasta piparjuurta ja sekoitat kaikki raaka-aineet kunnolla keskenään. 
  2. Laita viileään muutaman tunnin ajaksi. Maistele. Sekoita.
Tarjoile juurestikkujen kanssa. Hei! Tämä sopii dipiksi melkein mille tahansa. Vaikka niiden suolaisten chipsien kanssa. #cheers

tiistai 16. syyskuuta 2014

Feta-kanttarellipiirakka, salaatti ja rapuja


Pohja suolainen piirakka:

Vehnäjauhoja 3 dl
Voita n. 100 g hieman alle
Vettä 3 rkl
Oliiviöljyä 1 rkl
Valkosipulinkynsi murskattuna 1
Merisuolaa hyppysellinen

Täytteeseen:

Aurinkokuivattuja tomaatteja pilkottuna pieniksi
Kanttarelleja n. 1 dl
Fetajuustoa murusteltuna n. 2 dl (Arla kreikkalainen feta on hyvä)
Parmesan-juustoraastetta pinnalle
Valkosipulinkynsi 1 murskattuna
Oliiviöljyä 2 rkl
Basilikaa silputtuna 1 dl

Kuorrutus:

Kananmunia 3
Kermaa 1 dl
Jogurttia Turkkilaista
Suolaa
Mustapippuria

Sekoita jauhot, suola sekä nypi voi ja muut taikinan ainekset joukkoon. Laita noin 30 minuutiksi leivinliinan alle. Kaulitse taikina ohueksi ja asettele painellen irtopohja tai piirakkavuokaan. Haarukalla muutamia reikiä painelet pohjaan ja esipaista 225 asteessa jotakuinkin 10 minuuttia. Anna pohjan hetki jäähtyä.

Pilko ja paista kantarellit niin, että suurimmat nesteet haihtuvat sienistä. Pienen määrän silputun sipulin kanssa, nokareessa voita lopuun. Sekoita kaikki täytteen ainekset keskenään. Levitä täyte pohjan päälle tasaiseksi kerrokseksi.

Vatkaa muna-kerman ainekset keskenään ja kaada ne vuokaan täytteen päälle. Lisää pinnalle vielä parmesanjuustoa ja paista 225 asteessa noin 30 minuutin ajan. Kun pinnassa on kaunis väri ja täyte hyytynyt on valmista.


Hienon raikkaan salaatin saat piirakalle kaveriksi ja makupariksi kun silppuat kirsikkatomaatteja, rucolaa, jäävuorisalaattia tai vastaavaa, parmesanjuustosta lastuja. Pähkinöitä tai paahdettuja pinjansiemeniä.

Tarjoile raikkaan salaatin kanssa: esimerkiksi rucolaa, salaatinlehtiä, kirsikkatomaatteja, paahdettuja pinjansiemeniä ja parmesanjuustoviipaleita.



sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Kasvislisäke

Mahtava kasvislisäke tai jopa kasvisruoka sellaisenaan. Kasvisruokresepti.
MAUKAS KASVISLISÄKE
  • punasipuli 1
  • valkosipulia 2 - 3 kynttä
  • inkivääriä raastettuna n 4 cm pätkä
  • herkkusieniä n. 100 g
  • suippopaprika 1
  • sokeriherneitä n. 150 g
  • kesäkurpitsaa n. 300 g
  • basilikaa hienonnettua puolikas puntti
  • pinjansiemeniä
  • mango chutney 2 rkl
  • limen mehu 0.5 limestä
  • suolaa 1 tl
  • mustapippuria 0.5 tl
  • chilijauhetta maun mukaan
  1. Pilko punasipuli aivan pieneksi hakkelukseksi. 
  2. Pilko valkosipulinkynnet. 
  3. Raasta inkivääri. 
  4. Siivuta herkkusienet ja kesäkurpitsa. 
  5. Paloittele paprika.
  6. Kuullota oliiviöljyssä sipulit ja inkivääri. 
  7. Laita pannulle sekaan loput raaka-aineet. 
  8. Paista kevysti kaikki. Saa ja täytyy jäädä hieman napakaksi, al dente vaiheeseen. Sekoittele välillä.
  9. Valmista kastike
  10. Sekoita puolikkaan limen mehu ja mango chutney keskenään. 
  11. Lisää mausteet ja sekoita. 
  12. Kaada vihannesten päälle ja tarjoile.

perjantai 12. syyskuuta 2014

Minä ja Hän! #yksolut kirjan Aniko!

Harvemmin olen päässyt kirjailijan kanssa näin liki. Nyt pääsin! Punavuori Gourmet blogista tuttu, aina iloinen ja ystävällinen Aniko täräytti sellaisen kirjan että huh, huh. Kuka tietää oluesta kaikki on vaan tietävinään. Kun lukee kirjan voi jo pikkuisen leuhotella ja haastaa muut. Yks Olut. Mulle käy!
Tämä on aivan mieletön opus ja avaa paljon asioita oluesta, oluen ja ruuan yhdistämisestä sekä erilaisista olut laaduista. Kohtuullisen avartava kirja, melkein voisi sanoa tietokirja missä mukan myös loistavia reseptejä. Palaan tähän kirjaan kun olen saanut sisäisettyä kaikki. On saatavilla kirjakaupoissa. Alkuun esimakua tarkemmin voit lukea Lauran tähti blogista!

MAKKARAPASTA OLUELLA

Makkarapata ja nälkäisille. Valmistin ja hyvällä fiiliksellä sotkin sitä olutta omenamehuun. Tämä on aivan jännän makuinen makkararuoka, mutta silti mielestäni jopa enemmän kasvisruoka. Onhan siinä vihanneksia ja paljon. Makua kuitenkin on niin että sopii jokaisen limakalvoille. Ihan huippu.

Ja omenamehua ja olutta hauduttamiseen. Kiva yhdistelmä. Tätä kannattaa kokeilla. Suositus oli että riisin kanssa. Varmasti menee mutta tehkääpä se tyyliin pasta. Ihan saamarin jytä.

Keität vain pastan napakaksi ja lopussa kaadat veden pois ja sekoitat makkarapadan sekaan. Hei! Uusi pastakastike ja hieno sellainen on syntynyt.
  • Makkaroita n. 400 g kannattaa valita lihaisia ja eri makuisia esim. Chorizo, Bratwurst
  • Kaalia noin 600 g
  • Sipuli 1
  • Valkosipulia 2 kynttä
  • Varsiselleriä 2 vartta
  • Kurkumaa 2 tl
  • Chayennepippuria 1 tl tai chilijauhetta 1 tl
  • Laakerinlehtiä 3
  • Olutta Luostaria eli Trabbistia tai Abbey
  • Omenamehua n. 7 dl
  • Mustapippuria
  • Suolaa
  • Pastaa riittävästi
  1. Keitä pasta.
  2. Pilko kaali suikaleiksi. 
  3. Samoin varsiselleri pieneksi, ohuiksi viipaleileiksi. 
  4. Vielä sipulit hieman pienemmäksi. 
  5. Pilko myös makkarat ja kuumenna pannulla. 
  6. Kannattaa käyttää pataa tai korkeareunaista kasaria. 
  7. Lisää valkosipuli sekaan. 
  8. Lisää vielä kaikki kasvikset ja kuumenna.
  9. Nyt sekaan olut ja omenamehu sekä mausteet. 
  10. Anna porista pienellä lämmöllä niin että neste on haihtunut noin puoleen. 
  11. Tarkista vielä maku ja tuunaa tarvittaessa suolalla ja pippurilla.
  12. Sekoita kaikki pastan joukkoon ja enjoy!

maanantai 8. syyskuuta 2014

Raholan Pizza ja Kebab kioski, oikeasti!


Katso ensin vakuuttava mainosvideo. Ei ole helppoa olla maahanmuuttajataustainen yrittäjä, mutta kun haluaa sopeutua vieraaseen kulttuuriin ja olla tasavertainen yhteiskunnan jäsen on tässä kaikki kohdillaan. Iso respect tälle. Olen vakuuttunut!



Olen vakuuttunut. Olen myös hieman hämilläni. Näin videon twitterissä mikä jotenkin vain kolahti ja kovaa. Näin hieman erilaisen version mutta siinä oli se sanoma sama. Tyyliin ruma rakennus, mutta hyvä ruoka.

Raholan Pizza ja Kebab Kioski. Olen ajanut ohi monesti ja myönnän että kovat ennakkoluulot kyseistä paikkaa kohtaan olivat. Se rakennus. Mutta rakennuksen sisällöstä en tiennyt mitään.

Älä katso rakennusta vaan oikeasti maista ruokaa. Moni kakku päältä kaunis mutta tämä on kaunis sisältä.
Pizza-Kebab ravintoloita on nykypäivänä enemmän kuin esim. parturi-kampaamoita. Niitäkin oli joskus paljon ja on edelleen. Pikaruokaloita, pizzamestoja löytyy pienemmästäkin kylästä kaikkialta. Kebab paikat eivät kauheasti poikkea toisistaan, vaan saat sitä vaihtelevalla laadulla valmistettua mättöä, vaihtelevalla hinnalla. En edes jaksa enään liiemmin mainita asiasta, kun niissä ei yleensä ole enään mitään yllättävää. Anteeksi.

Tässä oli jotakin syvällisempää. Mainosvideo on todella sitä itseään. Lisäksi sain ihan vahingossa käsiini Raholan Pizza ja Kebabin flyerin, mainoksen minkä tarkoitus oli kolahtaa lähiympäristön postiluukkuihin ja laatikoihin. Sekin oli täynnä sitä itseään, arvoituksellisuutta, erilaisuutta ja runsaasti persoonallisuutta. Vahvisti vain enemmän ajatusta, tämä on ehdottomasti katsottava tarkemmin. Tämä oli aidosti erilainen. Tässä on oltava jotakin.

Ei se ennakkoluulo mihinkään kadonnut kun pihaan ajoin. Se vain oli rakennus, tönö ja pihassa pieni terassi. Sisältä pieni ja persoonallisesti kuvitettu, iranilaisilla kuvilla.

Ruokalista oli selkeä. Pizzaa ja Kebab annoksia. Mutta heti oli poikkeavaa myös lisukkeet, jälkiruoka ja Naanleipä. Hep! Hyvä lisä. Falafelit ja kanaruokia. Fish&Chips. Valikoimaa löytyy. Mutta pizzalista ei ole myöskään tavallinen. On tietenkin niitä ihan perusjuttuja tyyliin Ooppera ja Margarita, mutta paljon enemmänkin.
Raholan  Pizza ja Kebab kioski, Persialainen pizza. Terveyspizza.
Persialainen pizza kiehtoi. Se on melkein terveyspizzaa. Tuli ensimmäisenä mieleen terveysliite eteen koska flyerissä oli lueteltu hauskasti ravintohyödyt. Persialainen pizza sisältää pinaattia, sipulia, paprikaa ja valkosipulia. Lisäksi se loistava kastike hienoja komponentteja. Se oli hyvä.

Yrittäjä kertoi mainoksessa että valkosipuli ehkäisee flunssaa, tehokas hiivasientä vastaan, vähentää kolesterolia, alentaa verenpainetta ja on hyvä myös painonhallinnassa.

Pinaatti taas vahvistaa näköä ja sisältää paljon rautaa.

Chili laihduttaa ja auttaa tautien ennaltaehkäisyyn sekä paranemiseen.

Paprika taas sisältää runsaasti C-vitamiinia ja Sipuli ehkäisee monia syöpiä ja auttaa kehoa taistelemaan bakteereja vastaan.

Aiva loistavia argumentteja syödä Persialainen pizza. Ja se oli hyvä. Ihan sairaan hyvä. Ei siis aina tarvitse pizzaan olla lihaa. Tämä oli loistava. Jos sitä lihaa haluat niin sama versio kanalla, jolloin saat Persialaisen specialin.

Ei vähä mittään. Koska tämä oli loistava, otin uusinnan ja hienona miehenä ajattelin myös vaimoani. Iltapalaa ja tuliaisia Tampereelta. Raholan Pizza ja Kebab huusi selkeästi nimeäni.

Naanleipää eli intialaiseen tyyliin valmistettua leipää. Ainoastaan 1.5 € ja niitä muutama. Lisäksi lisukkeet Tatziki ja Borani. Borani on iranilainen lisuke mistä maku irtoaa pinaatista, jugurtista sekä valkosipulista. Hieno yhdistelmä. Vielä oli se jälkiruoka. Jännä, maistuva ei liian makea sahramiriisipuuro. Persialainen jälkiruoka. Hienon värin omaa ja koostumus on sitä että suuhun sulaa.

Nyt on yksi todellinen löytö. Ennakkoluulot pois ja etsi sitä sielua. Videolla esiintyvä hieno mies avasi täysillä ja paljon kerralla. Ei ole helppoa tulla ns. maahanmuuttajana suomeen ja pärjätä omillaan.

Kasvattaa upeat lapset ja elättää perheensä, mikäli ei omaan maahan ole enään menemistä. Tämä paikka avasi paljon ja todella yläfemmaa koko perheelle.

Täällä tehdään ruokaa asenteella ja aidosti. Hyvä fiilis kaiken kaikkiaan ja tuonne kannattaa ajaa jo pidemmänkin matkan takaa. Tämä on jotenkin poikkeavan erilainen pikaruokala. Ja aina tulee eteen se hinta ja hinnoittelu. Se on mielestäni laatuun nähden jopa edullinen. Kaikkea hyvää tälle mestalle.

Raholan Pizza ja Kebab Kioski on Facebookissa myös.
Osoite on Nokiantie 70, 33 300 Tampere
Avoinna SU-TO 10.30 - 21.30 sekä PE-LA 10.30 - 22.00

Tässä on pizza ja kebab paikka mitää oikeasti voin suositella!

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Savujuusto-kermaperunat, lähiruokaa

Savujuustoperunat on helppo ja todella maukas ja täyteliäinen lisäkeruoka.
Olkaa hyvä. Mahtavat Savujuusto-kermaperunat.

SAVUJUUSTOPERUNAT
  • perunoita n. 800 g
  • savujuustoa (Hilma) n. 300 g
  • kermaa 4 dl
  • Kippariruokakermaa 1 tetra (Valio Crea)
  • suolaa
  • mustapippuria
  • grillimaustetta
  1. Pese perunat ja ajele mandoliinilla tai veitsellä ohuiksi siivuiksi. 
  2. Kuumenna uuni 175 asteeseen ja voitele vuoka. 
  3. Valuta perunoista valua neste pois tai kuivaa talouspaperilla. 
  4. Mausta kulhossa suolalla, pippurilla ja grillausmausteella. 
  5. Ravistele, sekoittele kunnolla.
  6. Kaada pohjalle perunoita, murustele savujuustoa ja kermaa. 
  7. Tee samoin myös toinen ja kolmas kerros. 
  8. Pinnalle vielä savujuustoa ja uuniin noin 35-45 minuuttia. 
  9. Ota hieman väriä pintaan.
  10. Anna hetki vetäytyä ennen tarjoilua. 
  11. Tarvittaessa lisää suolaa.
Mahtava, oikeasti hyvät lisukeperunat tai lisäkeperunat.

Nautimme naudan sisäfilepihvin ja Tonnikalapihvin kanssa. Komppasi hienosti molempia. Menee myös aivan sellaisenaan.



lauantai 6. syyskuuta 2014

Caponata eli munakoisomuhennos


Caponata on maukas kasvisruoka. Munakoisomuhennos tai munakoisopata. Jäähtyneenä hyvä salaatti.
Alkuperäisen ohjeen mukaan Muru keittokirjassa, caponata heitellään lisukkeeksi.

En ala väittelemään ammattilaisten kanssa ja idea on varmasti hyvä sen Kuhan kanssa.

Anteeksi Team Ravintola Muru? Anteeksi Sir Lintsi ja Henri Alen et Co!

Tämä on salaatti, loistava salaatti. Ei tämä tarvitse mitään lisukkeita.

Se maku! Tehkää alkusalaatiksi ja kylmänä, jopa pakastimen kautta. Ei tsiisus, mikä kasvisruoka!

CAPONATA
  • munakoisoa 2 kpl
  • sipuli 1
  • valkosipulinkynsi 1
  • varsisellerinoksia 2
  • oliiveja, Kalamata oliivit toimi hyvin noin 15 kpl
  • kirsikkatomaattia n. 10
  • kaprista 2 rkl
  • pinjansiemeniä plus 4 rkl
  • sokeria 1 rkl
  • valkoviinietikkaa 2 rkl
  • pippuria rouheena
  • tomaattimehua 2 dl
  1. Kuutioi munakoiso pieniksi lohkoiksi.
  2. Valuta, eli itketä se pienellä määrällä suolaa. 
  3. Huuhtele viileällä vedellä. 
  4. Hienonnan sipuli, valkosipuli, varsiselleri ja oliivit.
  5. Laita kirsikkatomaatit puoliksi.
  6. Kuivaa munakoisot. 
  7. Lämmitä oliiviöljy pannulla ja paista kahdessa erässä sillain kullanruskeaksi. 
  8. Freesaa sekaan sipuli, valkosipuli ja selleri.
  9. Ota kattila ja lämmitä. 
  10. Nakkaa sekaan kaikki ainekset. 
  11. Lisää tomaattimehu, oliivit, kaprikset ja pinjansiemenet. 
  12. Anna hautua noin 10 minuuttia pienellä lämmöllä. Sekoita välillä.
  13. Viimeistele sokerilla ja valkoviinietikalla ja mausta suollla ja pippurilla. 
  14. Tunnustele hetki ja lisää sokeria tarvittaessa. Ei saa happo puskea läpi.
  15. Tarjoile lämpimänä kalan kanssa tai jäähdytä. 
Käytin pakastimessa ja jääkaapin kautta kylmänä salaattina. Kasvisruokaa, oikeasti parhaimmillaan.
Mikäli teet salaattina, lisää pinjansiemeniä, oliiveja ja jotakin yrttejä pinnalle. Oikeasti kannattaa kokeilla vaalean tuoreen leivän kanssa.

perjantai 5. syyskuuta 2014

Kaartilan mallaspossu - oluen mäski lihaksi

Kaartilan mallaspossu.
Sekä ehdottomasti myös maukkaaksi. Tämä on mielestäni juuri sellaista tuotekehitystä ja lihan- sekä maaseudun yrittäjyyttä mitä ei voi jättää huomioimatta. Tässä on kiinnostavaa ensinnäkinkin olut, tietysti.

Saimaanjuomatehdas on pienpanimo Mikkelissä. Tunnetuimpia tuotteita on lähinnä Marsalkka luomuoluet. Lisäksi muitakin olut laatuja ja merkkejä on tuotevalikoimassa. Kaartilan mallaspossut nauttivat panimon mäskiä ruokaillessaan ja porsas kasvatetaan hartaasti, oikeaan kokoon, että liha- ja rasvasuhde on optimaalinen. Siitä se lihan laatu ja maku. Hienoa, arvostettavaa lähiruokaa, alusta loppuun. Toisen jäte on toisen hyödynnettävissä.

Kaartilan mallaspossu – ei tartu pannuun

Kaartilan mallaspossun synty ja tarina, Isäntä ja idean käytäntöön jalostanut Jouni Kaartinen kertoo.

Syksyllä 2012 Kaartilan tilalta lähti viimeinen kyyti possuja. Jäljelle jäi hiljattain uudistetut sikalatilat, vuosikymmenien saatossa kertynyt kokemus sekä nyt joutomiehenä jatkokuvioita miettivä isäntä.

Tokihan maatilalla ja metsässä aina tekemistä riittää, mutta niistä ei enää tulisi elämiseen tarvittavaa palkkaa. Ei tosin ollut tullut muutenkaan, sillä korkeat rehukustannukset ja alhaiset lihan tuottajahinnat olivat pitäneet toiminnan tappiollisena jo pitkän aikaa.

Possuja oli Kaartilan sukutilalla kasvatettu jo 20-luvulta lähtien, joten päätös lopettaa oli kova paikka. Realiteettien edessä oli kuitenkin pakko taipua.

Samaan aikaan Saimaan juomatehtaan vetäjä Pentti Oksa koitti kiivaasti muistella, kuka oli se juvalainen sikalanpitäjä, joka muutama kuukausi aiemmin oli kysellyt uuden olutpanimon mäskin perään.

Tuolloin panimon perustamiskiireet olivat haudanneet idean, mutta nyt se kömpi väkisin mieleen. Mäski tehtäisiin luomuviljasta, mutta oluenpanemisen jälkeen se tulisi olemaan panimolle ylimääräistä jätettä. Olisiko siitä oikeasti possujen ruuaksi ja millaiselta mahtaisikaan maistua mäskillä ruokittu possu?

Onneksi tuttu juvalainen rakennusyrittäjä vinkkasi, että kyselijän tuntomerkit viittaavat allekirjoittaneeseen. Hän oli muutama vuosi takaperin ollut vasta sikalaa uudistamassa.

Niinpä Pentti Oksa soitti minulle ja kysyi, vieläkö mäski kiinnostaisi possujen ruuaksi.

Tästä käynnistyi Kaartilan tilalla kiivas kehitystyö, sillä vastaavaa ei ollut kukaan Suomessa aiemmin tässä mittakaavassa tehnyt. Mäski piti saada kulkemaan automatisoidun ruokintalaitteiston läpi. Mäskin soveltuvuus ravintoarvoiltaan possujen ruuaksi piti selvittää. Myös lihan toimituksiin liittyvä logistiikka piti miettiä uusiksi. Ja ennen kaikkea: olisiko mallaspossulle ostajia?

Lisäinvestoinnit hirvittivät, mutta hullu idea houkutti kokeilemaan.

Possut palasivat tilalle. Ensimmäiset Kaartilan tilalla kasvatetut mallaspossut menivät Oxa-ravintoloille Mikkeliin. Helmikuussa 2014 ensimmäinen kuluttaja-asiakkaille tarkoitettu myyntierä Kaartilan mallaspossua lähti sulkavalaiseen K-market Wiljamiin.

Heti alusta lähtien palaute on ollut innostavaa. Lihamestarit ja asiakkaat ovat kehuneet mallaspossua maukkaammaksi, mureammaksi ja rasvaisemmaksi kuin tavallinen sianliha.

Myös mallaspossujen syömän ravinnon ekologisuus ja kotimaisuus sekä eläinten rauhallinen kasvatustahti on koettu asiakkaiden mielestä eduksi. Eikä sitä laatua ja tuoreuttakaan ole huonoiksi asioiksi nähty.

Mallaspossukauppiaiden verkosto onkin kasvanut mukavaa tahtia. Asiantuntevat lihatiskit ovat olleet keskeisiä kumppaneita, kun mallaspossua on viety uusien asiakkaiden saataville.

Uusia yhteistyömahdollisuuksia Kaartilan mallaspossu hakee koko ajan, joten jos tiedät hyvän lihatiskin esimerkiksi Helsingin seudulta, laita vinkkiä alla oleviin yhteystietoihin. Näin saamme mallaspossua sinunkin lautasellesi.

Kaunista syksyä toivottaen, Kaartilan mallaspossu

Yhteydenotot:
Jouni Kaartinen, isäntä, 050-566 2887, mallaspossu(at)kaartila.com
Mallaspossukauppiaat: www.mallaspossu.fi/myynti.html 
Twitter: Mallaspossu
Facebook: ”Kaartilan mallaspossu”

tiistai 2. syyskuuta 2014

Pasta Alfredo, kasvispasta


Mr. Googlea käyttämällä kerrottiin pasta Alfredosta seuraavaa. Roomassa oli ravintola joskus 1960-luvulla ja siellä on syntynyt jännä pastakastike.

Pastassa on kermaa, saksanpähkinöitä ja parmesan juustoa, voita. Eli aivan kohtalaisen maukas kastike. Se oli se juttu. Sitten kastike sekoitetaan pastan päälle ja nautitaan sellaisenaan.

Koska Sitä parempi soppa keittokirjassa puhuttiin pasta Alfredosta että "uteliaisuuttani tein porkkanatagliatellea Pasta Alfredon kanssa. Ei ollenkaan hassumpaa".

Allekirjoittanut on perin utelias myös, samalla teemalla jatkoin. Ensinnäkin kasviksia sen normaalin pastan sijaan. What?

Voiko olla hyvää. Jatkoin hieman ja valmistin tagliatelle tyyliin porkkanoiden lisäksi perunoista ja kesäkurpitsasta liuskoja.

Kannatti olla utelias. Ihana, erilainen ja pirun hyvä. Mutta, löytyi pieni epäkohta. En vain ymmärtänyt sen suosiota taloudessamme ja se loppui kesken. Onneksi ei suurempi ongelma kuitenkaan. Olkaa hyvä!

PASTA ALFREDO - PASTA KASVIKSISTA
  • porkkanoita muutama per ruokailija
  • perunoita muutama
  • kesäkurpitsa
  • kermaa 4 dl
  • parmesanraastetta 200 g
  • voita 100 g
  • muskottipähkinää jauhettuna 1 tl
  • suolaa
  • mustapippuria
  • saksasanpähkinöitä 1 dl
  • parmesania pinnalle
  1. Kuori porkkanat ja siivuta erittäin ohuita liuskoja mandoliinilla tai kuorimaveitsellä. 
  2. Tee samoin perunoille ja kesäkurpitsalle.
  3. Survo saksanpähkinät terävällä veitsellä aivan pieniksi muruiksi tai aja blenderissä. 
  4. Valmista kastike.
  5. Kuumenna syvässä kasarissa kerma, lisää voi ja parmesanraaste. 
  6. Lisää vielä mausteet. 
  7. Sekoittele ja keitä hieman kasaan.
  8. Valmista kasvikset pastan tyyliin. 
  9. Isoon kattilaan runsaasti vettä, suolaa ja oliiviöljyä. 
  10. Kun vesi kiehuu lisää siivut sekaan ja keitä tasan 5 minuuttia, jopa hieman alle. 
  11. Valuta siivilän läpi ja sekoita kastikkeen joukkoon. 
  12. Siirrä siitä lautaselle. 
  13. Raasta parmesania pinnalle ja ripottele saksanpähkinä murisia päälle.

Hyvä, todella hyvä.

Muistatteko vielä ne somereseptit

Somereseptit olivat mainioita ja lyhyen ytimekkäitä ruoka-ohjeita. Itse mestari Chef Henri Alenin sormista näpytellen syntyi reseptejä kataj...